torstai 8. marraskuuta 2012

'Cause I am lately lonely

You can both keep me pinned
'cause it's easier to tease
but you can't make me happy
quite as good as me
...well you know that's a lie.

  Käykö teille usein sitä, että jonkun kappaleen sanat tuntuvat vain käyvän täysin yksiin oman elämän ja/tai senhetkisen elämäntilanteen kanssa? Mulle käy sitä todella usein. Viime viikkoina mikään biisi ei ole saavuttanut samanlaista samankaltaisuuden tunnetta, kuin tämä biisi. Oikeastaan, herra Rice on osoittanut viime kuukausina osuvansa useammassakin biisissään täysin samoihin fiiliksiin, joissa itse painiskelen.

  Mutta tämä kappale. Tämä nimenomainen kappale. Vittu, että tämä tiivistää hyvin muutamaan minuuttiin sen hämmennyksen, jossa elän oman tunne-elämäni kanssa. En oikein tiedä, mitä sanoisin. Muuta, kuin sen, että viimeiset kolme kuukautta ovat olleet melkoista vuoristorataa. 

  Kunpa tiettyjä tunteita voisi tappaa tietoisesti. Tai edes nopeammin. 

Ja te kaksi: tämä kappale on omistettu teille kummallekin. Mun on jätettävä teidät molemmat mielestäni. Mun on jätettävä kaikki naiset mielestäni joksikin aikaa. Mun on vaan pakko.